Laki

Lakiasiat ja SOTE -uudistus.

Suomen laissa ei oteta erityisesti huomioon sosiaalista mediaa; ei ole sellaista käsitettä, ei ole omaa lainsäädäntöä, vaan siihen sovelletaan muita lakeja. Sovelletaan mm. työsopimuslakia, kuluttajansuojalakia, rikoslakia ja tekijänoikeuslakia.

Lakiin pohjautuvassa tekijänoikeudessa on kaksi haaraa: moraaliset ja taloudelliset oikeudet. Moraalisiin oikeuksiin kuuluvat isyys- ja respektioikeus. Isyysoikeus vaatii, että tekijän nimi on mainittava teoksen yhteydessä. Respektioikeus tarkoittaa, ettei teosta muuteta tekijää loukkaavalla tavalla. Taloudelliset oikeudet antavat mahdollisuuden ansaita elantonsa luovalla työllä: teoskappaleen valmistamiseen (maksetaan korvaus, jos teoksesta tehdään kopioita, tai teosta esitetään julkisesti), ja teoksen saattamiseen yleisön saataville. Myös tekijänoikeuslaki määrittää, miten tekijäoikeutta rajoitetaan, mm sitaattioikeudesta ja yksityisestä käytöksestä. Tekijänoikeus ei suojaa kuitenkaan teoksen ideaa tai asiansisältöä.

Erikseen on sääntöjä, jotka määrittävät työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet koskien sosiaalista mediaa. Esimerkiksi liittyen siihen, mitä tietoja työnantaja voi kerätä työntekijästä sosiaalisen median kautta. Keskeinen periaate on, että tietoa pitää kerätä ensisijaisesti työntekijältä itseltään. Googlettamiseenkin täytyy kysyä lupa, ellei tieto tule itsestään vastaan. Käytännössä on vaikea todistaa, mistä tieto on työnantajalle tullut. Työntekijän on oltava uskollinen työnantajalle myös vapaa-ajallaan (työnantajasta ei saa levittää negatiivista tietoa), on niin sanotusti lojaliteettivelvoite. Sananvapaus on rajattu tässä tapauksessa.

Sosiaalisessa mediassa mainoksen pitää olla tunnistettavissa mainokseksi (on esim. oltava mainonta, että sponsoroitu). Markkinoinnin on oltava hyvän tavan mukaista: ei syrjivää, ei terveyttä vaarantavaa, ei yhteiskunnan arvojen kanssa ristiriidassa olevaa. Jokaisella työpaikalla pitää olla viestintästrategia, johon on sovitut pelisäännöt.

Työturvallisuuskeskus on antanut seuraavia eettisiä ohjeita sosiaalisen median käyttäjille:

-                           ”kirjoita omalla nimellä,

-                           ole järkevä ja ystävällinen,

-                           mieti ennen kuin julkaiset,

-                           älä provosoidu,

-                           kunnioita verkkoyhteisöjen sääntöjä ja tekijänoikeuksia,

-                           älä levitä epäasiallisuuksia,

-                           ei luottamuksellisia asioita verkkoon,

-                           käsittele vain vastuullasi olevat asiat,

-                           lojaalius työyhteisöäsi kohtaan.” 

Silloin, kun verkkotoiminta koskee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen hallintaa ja käsittelyä, sovellettavia lakeja on useita.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista säätää potilasasiakirjojen ja siihen sisältyvien tietojen käsittelystä ja salassapidosta.

Saman asian tarkentaa myös asetus potilasasiakirjoista sekä arkistolaki ja arkistolaitoksen ohjeet.

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säätää asiakkaiden oikeuksista mm. hänen tietojensa käsittelyssä ja salassapidossa.

Laajemmin asiakastietojen sähköisistä käytännöistä säätää laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Tämä laki koskee sekä julkisten että yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakastietoja. Se määrää lisäksi valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista. Tämän lain nojalla kaikkien terveydenhuollon julkisten toimijoiden oli liityttävä syyskuuhun 2014 mennessä kansalliseen sähköiseen potilasasiakirjojen arkistopalveluun. Laki käsittelee mm. asiakastietojen salassapitoa, luovutusta, arkistointia ja asiakkaan oikeutta saada tietoa omista asiakastiedoistaan.

Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista määrää velvoitteista ja käytännöistä asiakastietojen kirjaamisessa.

Laki sähköisestä lääkemääräyksestä koskettaa asiakkaan oikeutta tiedonsaantiin tässä asiassa. Laissa myös määrätään valtakunnallisesta reseptikeskuksesta ja -arkistosta.

Terveydenhuoltolain määräykset koskevat sairaanhoitopiiriin kuuluvien organisaatioiden välistä potilastietojen keskeistä siirtämistä.

Henkilötietolaki määrää henkilöstörekisteristä, henkilöstötietojen käsittelystä sekä yksityisyyden suojasta henkilötietojen käsittelyssä. Henkilötietolain tehtävänä on turvata yksityishenkilöiden yksityisyyden suoja sekä edistää tietojenkäsittelyn kehittämistä hyvän tavan mukaisesti. Tuleva tietosuojalaki korvaa henkilötietolain.

Tässä yhteydessä täytyy mainita yleisesti yksityisyyden suojasta. Yksityisyyden suojan turvaamista valvoo jo Suomen perustuslaki sekä Euroopan unionin normit. Henkilötietolain lisäksi siitä on säädetty myös laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta, laissa yksityisyyden suojasta työelämässä ja tietoyhteiskuntakaari-laissa. Viimeksi mainittuun tuli merkittävä lisäys vuonna 2008. Nyt teleyrityksillä on velvollisuus säilyttää asiakkaiden tunnistetietoja viranomaistarpeita varten 12 kuukauden ajan. Suomessa kansalaisia voi painavin perustein salakuunnellakin, mistä on säädetty pakkokeinolaissa. On kuitenkin esitetty mielipide, että Suomen ja EU:n lakien yksityisyydelle tuoma suoja on riittämätön. Se on sitä esimerkiksi sen takia, että jos viestintäliikenne kulkee muiden maiden läpi, niiden maiden lait määräävät viranomaisten toiminnasta. Suuri osa Suomesta ulkomaille menevästä Internet-liikenteestä kulkee Ruotsin kautta, ja Ruotsin lain mukaan viranomaiset pystyvät helposti kontrolloimaan sitä. Vielä enemmän oikeuksia mm. ulkomaisten kansalaisten kontrolliin on Yhdysvallassa heidän lakiensa mukaan. On hyvä tiedostaa, että esimerkiksi Microsoftin, Googlen ja Amazonin verkkopalveluihin tallentunut tieto on aika lailla suojatonta.

Vuonna 2018 on tulossa sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus, joka koskee kaikkia organisaatioita. Silloin tietoturvaloukkaustilanteissa tulee ilmoitusvelvollisuus. Viranomaisten sanktiomahdollisuudet kasvavat valvonta-asioissa. Suostumusasiat tiukentuvat; jokaisesta rekisteröidystä henkilöstä on pystyttävä osoittamaan, että hän on antanut suostumuksensa hänen tietojensa keräämiseen, tai jokin muu asetuksen edellytyksistä on täyttynyt. Rekisteröidyn henkilön tietojensa tarkastus- ja korjausoikeuden lisäksi tulee vielä mahdollisuus vaatia omien tietojen hävittämistä. Uutena vaatimuksena organisaatioille tulee vaatimus tietosuojavastaavan nimeämisestä, jos heillä käsitellään paljon arkaluontoisia henkilötietoja, tai he seuraavat järjestelmällisesti rekisteröityjä henkilöitä.

SOTE -uudistuksen tavoitteena on parantaa digitalisaation avulla palveluiden valtakunnallista saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Digitalisaation toivotaan tuovan lisää tehokkuutta ja uusia tapoja palveluiden tuottamiseen.

ICT-järjestelmien uudistaminen niin, että ne olisivat yhtenäisiä ja valtakunnallinen tiedonkulku onnistuisi, on SOTE-uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita. Näitä pyritään edistämään seuraavin keinoin:

-                           Kapa- ja kantapalveluita laajennetaan;

-                           perustetaan ICT-palvelukeskus ja soteICT -kehittämisyhtiö;

-                           panostetaan valinnanvapauden tiedonhallintapalveluihin;

-                           On käynnistetty Apotti. ja UNA -potilastietojärjestelmät -, ODA, omahoitopalvelut – ja virtuaalisairaala -hankkeet.

Asiakkaiden käytössä tulevat olemaan sellaiset digitaalipalvelut kuten hakukoneet ja some-palvelut, julkishallinnon kansalliset palvelut (suomi.fi, hoitopaikanvalinta.fi), kansalliset sote-palvelut (omakanta.fi) ja maakuntien, kuntien ja yksittäisten tuottajien verkkosivustot. 

Mielenterveyden keskusliitto

Mielenterveyden keskusliitto omien sanojensa mukaan "valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheistensä etuja yhteiskunnassa, toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja." Tutkimistani järjestöistä Mielenterveyden Keskusliitto painottaa siis eniten olevansa myös mielenterveyskuntoutujien edunvalvojana ja palvelujen kehittäjänä. Mielenterveyden keskusliiton sivustot ovat hyvännäköiset ja yksinkertaiset.

Sen sijaan internetpalveluita, joissa voisi olla asiantuntijoihin yhteydessä tai keskustella jostain teemasta chatissa, ei ole. Sen sijaan netistä löytyy liuta puhelinnumeroita, joihin voi soittaa.

Järjestö vaikuttaa panostaneen nimenomaan puhelinneuvontaan ja toimintaan "livenä", sillä monessa yhteydessä sivustolla kehotetaan etsimään itseä lähin toimipiste ja tutustumaan sen palveluihin, kuten vertaistukitoimintaan. Tässä voisi olla järjestölle kuitenkin kehittämisen paikka; miten hyödyntää netin laajoja verkostoja ja tavoittaa nekin ihmiset, joiden lähin toimipiste on kaukana ja puhelinsoittoon iso kynnys? Voihan olla, että järjestö on ihan tietoisesti valinnut olla kilpailematta esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran nettipalveluiden kanssa, mutta ottaen huomioon internetin laajat mahdollisuudet, en usko, että Mielenterveysseurakaan on vielä tyhjentänyt koko pajatsoa.

Mielenterveys puheeksi

Mielenterveystslo.fi-sivustolla on erittäin kattava pikaopas, miten ottaa toisen ihmisen kanssa puheeksi hänen mielenterveydelliset ongelmansa. Oppaassa annetaan myös tietoa, millä tavalla eri mielenterveydelliset häiriöt ilmenevät.

Tässä linkki pikaoppaaseen:

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/mielenterveys_puheeksi/Pages/default.aspx

Suomen Mielenterveysseura

Suomen Mielenterveysseuran sivuilta löytyy heti kirkkaan vihreällä pohjalla ”Tukea ja apua” –valikko, josta pääsee kiinni tarjottaviin palveluihin. Näyttävimmin niin etusivullaan kuin ”Tukea ja apua” osiossa sivusto mainostaa auttavaa puhelinta, joka onkin auki arkisin 9.00-7.00 (siis lähes vuorokauden ympäri) ja viikonloppuisin ja juhlapyhinä 15.00-7.00 Tukea ja apua-osaston apupalkista löytyvät vaihtoehtoina ”puhelimitse”, ”kasvokkain”, ”ryhmissä”, ”verkossa”, ”rikosuhripäivystys” ja ”apua mielenterveyden ongelmiin.” Näistä huomioni kiinnittyi luonnollisesti tähän ”verkossa”-osioon.

Jälleen kerran, verkossa-osion alta löytyy palkki lisää vaihtoehtoja. Näitä ovat Verkkokriisikeskus Tukinet, Selma oma-apuohjelma aikuisille, Toivo oma-apuohjelma nuorille sekä Oiva hyvinvointiohjelma kaikenikäisille. Yllättäen Tukinetin, Toivo oma-apuohjelman sekä Oiva hyvinvointiohjelman takaa paljastuvat kokonaan uudet sivustot. Ilmeisesti laajemmat palvelut Tukinetissä vaativat omien tunnusten luomista ja kirjautumista palveluun, vaikka sivustolla on rajattuihin kellonaikoihin myös chat-mahdollisuus.

Alla kuvassa olevan Toivo oma-apuohjelman sivustolta käy puolestaan ilmi, että palvelun takana ovat Suomen Mielenterveysseuran lisäksi myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Lapin sairaanhoitopiiri, Sähköisen asioinnin ja demokratian vaudittamisohjelma sekä RAY (jota muuten ei enää ole, joten tieto on vanhentunut). Lisäksi yläpalkissa lukee näyttävästi nuortenmielenterveystalo.fi, joten ilmeisesti kyseessä on laajempi palvelu, jossa Suomen Mielenterveysseura on yhtenä järjestäjänä. Palvelusta on myös oma versio aikuisille (mielenterveystalo.fi), josta on jo aiemmin kirjoitettu tässä blogissa.

Oiva hyvinvointiohjelmakin toimii omilla sivuillaan, ja sivustolta löytyy monia hyvinvointiharjoitteita, joita voi tehdä ilman kirjautumista (vaikka kirjautuminenkin on mahdollista). Palvelu on suunnattu kaikille, ja keskittynyt enemmänkin mielenterveyden ylläpitoon ja stressinhallintaan, kuin vakavampiin mielenterveysongelmiin tai niistä toipumiseen. Oivalla on ehdottomasti Mielenterveysseuraan linkittyneistä sivustoista selkein ja yksinkertaisin ulkoasu.

Muista vaihtoehdoista poiketen Selma oma-apuohjelma toimii Mielenterveysseuran omilla sivuilla, ja linkeistä aukeaa heti tie tehtäviin, joissa vaihe vaiheelta käsitellään isosta kriisistä selviytymistä. Palvelu ei siis vaadi kirjautumista, mutta kyseessä on tosiaan oma-apuohjelma, jossa ei myöskään ole vuorovaikutusta toisten vertaisten tai asiantuntijoiden kanssa (joskin alla on sellaisen asiantuntijan yhteystiedot, johon voi olla tarvittaessa yhteydessä.)

Yllättäen sivupalkissa huomasin myös nuorille suunnatun nettipalvelun, sekaisin-chatin (kuvassa yllä.) Jälleen kerran linkit vievät kokonaan uudelle sivustolle sekaisin.fi-palveluun. Chat-sivusto on yksinkertainen ja keskusteluun voi osallistua anonyymisti.

Kaiken kaikkiaan täytyy todeta, että Suomen Mielenterveysseuralta löytyy paljon verkossa toteutettuja palveluita, joista osaan voi osallistua anonyymisti. Nettipalveluissa pääpaino on etenkin nuorissa (kenties sitä vanhempien odotetaan joko soittavan kriisipuhelimeen tai ottavan yhteyttä omiin paikallisiin terveyspalveluihin?) Miinuksena täytyy kuitenkin sanoa, että eri sivustojen ja linkkien määrä rupesi jossain vaiheessa hieman huimaamaan. Monen linkin jälkeen eteen pompsahti kokonaisia uusia sivustoja yksi toisensa jälkeen, ja tämä tietenkin vähentää heti käyttöystävällisyyttä. Helpointa olisikin, jos edellä mainitut sivustot olisi osannut etsiä käsiinsä heti niiden omilla nimillä, eikä poukkoillen Mielenterveysseuran sivustojen kautta.